Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

          

Hoitajat, katse tänne sillä minulla on nyt sellainen asia että ennen kuin viime kertaiseen hoitotarinaan on vastattu, ei saa kirjoittaa uutta. Sillä tuntuu siltä että en enää jaksa vastata ja päikätä kaappeja 8 hoitajalle kerralla. Niin ymmärrättehän minua? Innostus lopahtaa jos joka kerta on 10 tarinaa odottamassa ja pitää sählätä että kenelle tuli mikäkin summa.

Tästä kuningasideasta saan kiittää Anzkulia!

Vieraskirja  1  2  3  4  > [ Kirjoita ]

Nimi: Anzkuli
Kotisivut: http://siittolacrystal.webs.com

20.07.2011 17:47
Juu, rakas, tosi hyvä idea, tottakai mukana (jos siis itse etsit kisat ja ilmoitat, niin kisat sitten, en jaksa ilmoittautuu :)). Ja kyllä näillä tarinoilla aina rahaa saa, et pääsen ottaa tunteja :) Ihan miten jaksat.

(jatkoa...) Pidin Wandan käynnissä muutaman minuutin, ja vaihdoin suuntaa. Sama toiseen suuntaan. Vaihtelin muuten suuntaa aika monta kertaa, enkä jaksa siitä enempää kertoa. :) Annoin tamman hieman ravata, mutta vain sillä ehdolla, että se pysyisi rentona. Wanda kuumui, kuten tavallista, joten seisautin sen aina, kun se yritti johonkin kiirehtiä. Wanda oppi melko nopeasti, että rauhallista tahtia mennään, muuten ei pääse nopeampaa askellajia. Kun mamma oli ravannut hetken, sallin sen nostaa laukan. Maiskautin hieman, ja ajattelin laukkaa, niin Wanda jo olikin sulavasti laukassa. Sen laukka on aivan mahtavaa katseltavaa. Pian kuitenkin siirisin sen takaisin käyntiin, koska aioin myös ratsastaa sillä, enkä välttämättä haluaisi puristaa rakkaastani mehuja pois ennen kuin olen päässyt itse selkään kokeilemaan, miltä se tuntuu.
Wanda oli lämmitelty, ja tunsin, että se oli täytnä energiaa. Toivon, että se kuitenkin oli oppinut jotain tuossa aikaisemmin. Puristin pohkeillani sen kylkiä, ja tamma lähti kävelemään, ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Sillä oli niin ihana ratsastaa, kun ei ollut päässyt koko kesänä. Ja nyt kun Wonder on ulkona, niin voimme nauttia ratsastuksesta kahden kesken, ihanaa, aivan kuin ennen vanhaan, vanhoina, hyvinä aikoina :)Eei, nytkin asiat ovat hyvin, mutta rakkaus pitää jakaa kahdelle. Noh, eipä kai tuo haittaa. Kävelimme kaksin kentällä, hiljaisuuden vallitessa. Aurinko paistoi ja oli kuuma. Kenttä pölysi hieman. Saisin harjata Wandan perusteellisesti, jos haluaisin tuon pölyn pois. Tein muutaman voltin ja pari suunnanvaihdosta. Sitten siirsin raviin, ja tein muutaman siirtymisen. Pieni pohkeenväistö käynnissä uran suuntaisesti, vähän taivuttelua, ja nostin laukan. Kumarruin Wandan kaulalle ja taputin sitä. "Et uskokaan, kuinka sinua rakastan," sanoin. Wanda hörähti, ja nyökkäsi. Tiesin, että se tiesi tunteeni. Wandakin rakasti minua, mutta kuinka paljon, se taitaa jäädä arvoitukseksi. Hidastin ravin kautta käyntiin. Annoin tamman kävellä hetken. Itse asiassa 5-10 minuuttia, en ole ihan varma. Nostin laukan ja nousin kevyen istuntaan. Lyhensin ohjia sitä mukaa, kun ohja tuntui löysältä. Kosketin Wandan toista korvaa. Se oli oppinut merkin. Sillon se sai mennä mitä askellajia tahansa, missä halusi, kunhan tottelisi heti, kun alkaisin taas ratsastaa. Wanda lisäsi vauhtia, ja kaartoi keskelle. Minä laskeuduin hieman matalampaan kevyeen istuntaan, ja myötäsin liikettä. Tamman harja kutitti kasvojani. "Tämä tuntuu aina yhtä ihanalta," ajattelin.
Wonder uskalsi viimein tulla tarhan poritlle katsomaan, kuinka äidillä ratsastetaan. Sillä oli silmissään kummeksuva ilme, minkä lisäksi se vielä kallisti päätään ihanasti. Sille oli vain pakko nauraa. Rakastin myös Wonderia. Se oli pieni päivänvaloni. Wonder kiihdytti entisestään. Onnekseni Oona ei ollut näkemässä, kuinka tammalla hurjastelin. Olisin saanut satikutia, jos se olisi tullut hänen tietoonsa. Viimein istuin satulaan, ja pidätin. wanda vastasi heti. Se tiesi, että jos ei totelisi, se ei ehkä saisi tehdä samaa seuraavalla kerralla. Kiitin sitä ja pysäytin pitkän sivun keskelle. Kaivoin taskustani pienen, nahistuneen porkkanan. Sokeria en uskaltanut siinä säässä kuljettaa. Annoin porkkanan Wandalle ja taputin sitä hellästi kaulalle. Se oli vain niin upea! Tein loppuverryttelyn, ravasin ensin voltteja, sitten ympyröitä molempiin suuntiin, tein muutaman siirtymisen ja jäähdyttelin käynnissä. Wonder katseli vielä tarhan portilta sama hassu ilme naamassaan (hetkinen, onko hevosilla naama? Ajattelin ensin kirjoittaa kasvot, mutta eihän niillä ole kasvojakaan...??)

Nousin satulasta kaartoon ratsastettuani. Nostin jalustimet ylös ja löysäsin satulavyötä parilla reiällä. Talutin tamman takaisin puomille, jossa vaihdoin sen suitset riimuun sekä otin satulan pois. Wanda oli hiessä, joten se sai loppujen lopuksi vesipesun. Wonder ihmetteli. Katselin sitä hetken, ja hain molempien tammojen harjat viedessäni Wandan varusteita takaisin satulahuoneeseen. Kaksi mustaa, upeaa friisiläsitammaa, jotka rakastivat minua, mitä muuta voi hoitaja toivoa? Ai niin, niitä kuukauden hoitaja-pystejä, mutta niitäkin oli kerääntynyt. Taitava, kaunis, jokseenkin helppo, rakastava, siisti hevonen, joka antaa hoitajansa vuoksi kaikkensa, juu on, ainakin toinen niistä (Wonder ei välttämättä ole kamalan helppo, siisti, ja sitten tuo viimeinen...). Ja hyvät välit tallin omistajan kanssa, onhan tätä. Niin juu, hyppelin taas aiheesta.
Otin Wonderin pois tarhasta, ja toin sen puomille. Harjasin sen pikaisesti sekä nostin jalat. Wanda oli pian kuiva; aurinko paistoi, oli kuuma päivä ja tammamammani oli musta. Maailman paras kuviumisyhdistelmä. Harjasin Wandankin, ihan pikaisesti näitä ratsastushikipölyhommeleita vain vähän karsiakseni. Tamma kuitenkin likaisi itsensä laitumella.
(jatkuu taas, rekisteriin tuli pitkä viesti, ja pitäisi se saada pois alta.)

Nimi: Anzkuli
Kotisivut: http://www.siittolacrystal.webs.com/

03.06.2011 22:20
Hyppelin iloisena tallille. Oona oli vihdoinkin vastannut edelliseen tarinaani, ja nyt pompin onnesta, kun sain taas käydä hoitamassa rakkaita hoidokkejani, Wandaa ja Wonderia. Kun talsin tallipihaan, näin heti, kuinka Wanda taas oli piehtaroinut. Wonderkin muisti minut ja laukkasi tuulispäänä laitumen aidalle. Wanda löntysti sen perässä, tuhahtaen sen innostukselle. Kummatkin olivat niin innoissaan, että ajattelin, että olisi parempi, jos vaikka purkaisin Wandan innostusta juoksuttamalla sitä ennen kuin nousisin selkään ja ratsastaisin. Pitäisi saada ensin nämä kaksi energiapurkausta odottelevaa hömelöä sisään.
Joten ei kuin toimeen. Wonder antoi kauniisti kiinni, oona oli selvästi treenannut sen kanssa. Wanda oli helppo nakki, kun siihen oli nyt kerta jo tutustunut. Sain kummatkin käteen, ja aloitin matkan kothi tallia. Eihän tämä turvallista ollut, jos toinen sattuisi pelästymään, mutta luotin Wandaan. Se osaisi pitää varsansa kurissa. Ihmettelin, kuinka Wonder olikaan oppinut tässä puolessa vuodessa. Se oli säyseä ja rauhallinen, aivan kuin emänsä. Seurasi kiltisti talliin. Oijoijoi, olen saanut hoidettavakseni oikean aarteen, niin, tämän toisen aarteen lisäksi. Meidän pitäisi varmaan alkaa kisata rouvan kanssa joku päivä. Itse asiassa voisin ilmoittaa sen Crystalin kesäkisaviikolle, jos se sinulle käy?
Niin, asia vähän luisuu kädestä pois, kokeillaampas asiassa pysymistä. Kummatkin mustat kaunokaiset olivat karsinassa. Otin ensin Wandalta riimun pois, ja sitten vasta Wonderilta. Wonder alkoi pikkuhiljaa tulla kärsimättömäksi, mutta päätäväisillä otteilla sen sai jaksamaan kauniisti. Hain varustehuoneesta harjat, ja harjasin ensin Wonderin, ettei se pitkästyisi siihen, että harjaan ensin Wandan, ja sitten vasta sen. Tuumasta toimeen. Wonder sai perusteellisen harjauksen, koska ajattelin tänään jättää sen ihan vain tarhaan, kun ei noin isoa varsaa enää kehtaa tuoda peuhaamaan kentälle kaikkine jalkoihin. Vauhkoonnuttaa vielä jonkun. Ihmettelin, kuinka oona pikkuneitiä olikaan saanut koulutettua. Se nosti kaviot melko hyvin, itse asiassa erittäin hyvin tuon ikäiseksi, se antoi harjata pään, jalat ja selkä eivät tuottaneet minkäänlaista ongelmaa. Emäänsä tullut, ainakin tallikäyttäytymisensä perusteella. Olisikohan isän silmät ja kaunis olemus. Ah, taas lipsahti...
No, siirryin sitten Wonderiin, se seisoi renona paikallaan, ja nautti, kun harjasin sitä pitkästä aikaa. Juttelin sille höpönpöpöjä, ja harjasin reippaasti. Wanda sulki silmänsä, mutta hätkähti silloin tällöin hereille, kun Wonder teki jotain ihmeellistä (jos nyt ihmeelliseski lasketaan se, kun meni leikkimään äidin hännällä, löi päänsä ruokakaukaloon ja onnistui jopa liiskaamaan minut). Rakas friisiläismammani ei ollut muuttunut sitten yhtään, kun sen ensimmäisen kerran kohtasin.
Vein harjat kauas pois, aina varustehuoneelle asti ja kipitin takaisin varusteet mukanani. Eli siis satula, suitset ja parit suojat, ne kun Wandalle vissiinkin piti laittaa. Laitoin Wandan nopeasti kuntoon, ja laitoin vielä kummallekkin riimun päähän. Kyllä, Wandallekkin. Talutin neidot ulos, ja sidoin Wandan kiinni puomiin. Se hämmästeli hetken, mutta kun aurinko paistoi, se rentoutui. Wonder oli luottavainen, ja seurasi minua tarhaan. "Tämä menee nyt jo liian helpoksi," mutisin puoliselvästi. Wanda nukkui puomilla. Irroitin sen puomista, mutta jätin riimun vielä siihen lähelle, kun ratsastuksen jälkeen todennäköisesti joutuisin tuon Wonderin vielä hakemaankin. Wonderin tarha oli aivan kentän vieressä, ja siinä olevat hevoset pysyivät selvästi kentän tilanteen tasalla. Talutin Wandan kentälle ja Wonder kipitti heti kentän laidalla olevalle aidalle ja hirnui kimeästi. Wanda vastasi sille hellällä, matalalla hirnahduksella. Se luotti siihen, että tietäisin, mitä teen. Otin kentän laidalta juoksutusliinan, ja kiinnitin sen Wandan suitsiin. Ohjasin tamman uralle. (jatkuu...)

Vastaus:

Vastaus tuli niin myöhään, että kisaviikolle ei ehditty, mutta hyvitykseksi voin etsiä teille kisoja vrt- maailmasta, esim osoitteesta ponipallero.suntuubi.com löytyy kivoja kisoja. Kisata siis saat. Lisäksi voisin ööh... kattoo teille vaikka kursseja/valkkoja? Ja pitää sillontällön tunteja jos viittit nähdä vaivaa ja kokonaisen ratsastustunnin ostaa XD
Rahat jatkossa.

Nimi: Anzkuli
Kotisivut: http://www.siittolacrystal.webs.com/

01.06.2011 23:42
Ai , sori jos virheet häiritsi, en tajunnu tarkistaa sitä kun tuli kiire. Mut tänään ei taas ennätä, kirjotan huomen :D(kellokellokello...)

Vastaus:

XD

Nimi: Anzkuli
Kotisivut: http://www.siittolacrystal.webs.com/

09.05.2011 22:22
Ei nyt ihan tullut lauantaiksi, mutta melkeen...
Tammaneidit (tai itse asiassa neiti ja rouva) kävelivät perässämme hinosti. oona oli jotain hommaillut tuon pikkulikan kanssa, kun se kotteli häntä niin hyvin. Ja Wanda oli minun pikku unelmani... Karsinassa oona päästi Wonderin irti, ja minä yritin parhaani mukaan saada samassa ajassa Wandalta varusteita pois. Satula, suitset, suojat... Voit vain arvata, etten kerinnyt samaan tahtiin. Pikkuvarsalla oli vain riimu! Huijausta! Suljin karsinan oven. Oona oli lähtenyt jonnekkin - tietenkin lipettiin, ettei tarvitsisi norkoilla minun, tallin kovaäänisimmän ja omituisimman huumorintajun omaavan hyypän, kanssa. Ja niinpä niin. Juuri kun tätä olin lakannut ajattelemasta, se ihmehyyppäoona hyppää nurkan takaa, ja säihkähdän häntä niin, että lennän selälleni, ja varusteet tippuvat lattialle. Siinsä sitten jtn mutisen (miitäköhäänn...??) ja yritän korjata tavaroitani. Ja vihdoin pääsin satulahuoneeseen. Oona lupasi mennä pitämään vielä toisen valmennuksen. "Jaahas," ajattelin.
Pesin kuolaimet lämpimällä vedellä, ja kuivasin ne. Harjasin kaikki maailman Wandalla olevat suojat (en enää muista, mitä kaikkia sillä nyt oli, mutta kauhea kasa kyllä), olivat vähän likapölyiset... Ja sitten vielä huolsin satulan. Olin rättiväsynyt tämän jälkeen, mutta vielä pitäisi tedä kaikki muutkin tallihommat, kun kerta tänne olin tullut.
Kipitin satulahuoneesta *taas* Wandan karsinalle. Otin Wandan riimuun, ja yritin saada Wonderinkin. Se oli hetken yhtä taistelua, ennen kuin tajusin käyttää pienempiä apuja, ja pientä lahjomista... Niinh, totta, lahjominen toimii aina :D Talutin siis Wandan ja Wonderin tarhaan, Wanda vasemmalla ja Wonder oikealla puolellani. Siirisin kummatkin samaan kätee, kun laitoin portin kiinni. Wonder ei malttanut odottaa, vaan steppaili paikallaan. Wanda oli jo oppinut käytänteeni, ja seisoi tyynesti paikallaan. Sukelsin vielä aidan toiselle puolen, ja avasin neidin ja rouvan paniikkilukot samaan aikaan. Wonder lähti ensin viilettämään pitkin tarhaa. Wanda lähti pari askelta sen perässä, aika paljon laiskemmin. Se laukkasi kierroksen, josta se siirtyi heti rentoon raviin, ja puolen kierroksen jälkeen käyntiin. Se näköjään huomasi heinät :D Katselin mustan äidin ja mustan varsan menoa hetken. Wanda oli selvästi rauhoittunut varsan myötä. Varsa purki sen energian muualle kuin satulan alle. Huokaisin tyytyväisenä, kunnes tajusin, että piti mennä ottamaan se karsinakin joku päivä.
Hain kottikärryt ja talikon. Aloitin karsinan siivoamisen. Se oli taas kuin kahden mustan sikapossun jäljiltä. Heetkinen, sielähän asui kaksi isoa mustaa sikapossua. Ei ihme, jos olikin vähän likaista. Tungin parhaani mukaan likaista alusta kottikärryihin. Toin aina saman verran puhdasta takaisin, ja tätä sitten tein sen puolisen tuntia. Pesin myös tammojen ruoka- ja juomakaukalot sekä kalterit. Vein kamat takaisin paikoilleen ja ajattelin mennä hakemaan tammat laitumelta. Mutta kun katsoin kelloa, niin tajusin, etteivät ne ole olleet edes tuntia siellä. Päätinkin kehittää korvaavaa toimintaa, eli toin friisutammojen ruuat niiden karsinaan, söin itse ja lakaisin käytävän, itse asiassa kahteen kertaan. Ja sitten hain tammat takaisin talliin.
Tämä matka oli helpompi kuin edellinen, Wonderkin antoi helposti kiinni, ja käveli sen ikäiseksi todella hyvin vieressä. Karsinassa Wanda hyökkäsi heti heinien kimppuun ja Wonder tyytyi seisoman kiltisti paikoillaan. Ja kakkasi. Noh,olipas ainakin hyvää aikaa ottaa riimut pois päästä (niin, karsinan ovi oli tosiaan kiinni) ja antaa poneilleni pari namia. Ripustin riimut koukkuun ja sainoin tammoille hyvät yöt. Tajusin onneksi vielä tarkistaa niiden jalat, olivat kunnossa. Tämän jälkeen lähdin kotiin vetäen tallin oven kiinni perässäni.

Vastaus:

Saat 100v€. Kiva tarina parilla kirjoitusvirheellä...

Nimi: Anzkuli
Kotisivut: http://www.siittolacrystal.webs.com/

29.03.2011 16:15
Sori, en oo taas vähään aikaan kirjoittanut, eikä ole mikään kovin hyvä selityskään, mutta tässä tulee kuitenkin: Olen hoitanut jo kahdesti, ja olen ollut niin tyhmä, etten ole viitsinyt kopioida mihinkään, ja tietenkin suntuubi/tietokone (en aio syyttää ketään) tuhosi ne... Ja yhdellä kerralla Riimunnarun sivut pisti koneen pimeeks, et pelkäsin pahimman jo tapahtuneen (edellinen, isin vahna työkone, meni samalla tavalla rikki...). Jouduin sitten avaamaan uudestaan, mutta mitään ei ollu hävinny ja sentään AVAUTU. Joo. Näin. Hyyvä.

Saavuin tallille. Ulkona oli älyttömän liukasta. Onnistuin melkein kaatumaankin muutaman kerran matkalla. Oona oli tallissa harjailemassa Wandaa ja Wonderia. Ei varmaan ollut ajatellut, että tulisin tänään. Wonder oli jo oppinut vaikka ja mitä, se esimerkiksi seisoi jo nyt käytävällä kiinni! Katselin oonan puuhia hetken aikaa, ennen kuin ilmoitin itsestäni aivastamalla. Oikeasti. Aurinko onnistui pilkahtamaan pilvien välistä ja tulemaan suoraan silmiini. Ja aivastus. -Joo, aurinko aivastuttaa minua. Kuulen tästä jatkuvasti, etenkin keväällä ja kesällä trampoliinilla, kun katselemme pilviä. Jaahass... Oona pelästyi, ja kun kerroin, että olin ollut tässä jo hetken, hän hämmästyi. Kysyin, voisiko hän pitää minulle tunnin, Wandalla tietty. Oona vastasi myöntävästi, ja kertoi, että Wanda oli nyt kokonaan toipunut varsomisesta, se oli kuulemma yhtä hyvässä kunnossa kuin ennen Wonderia. Niin, ja Wonder pitäisi tietysti ottaa maneesiin mukaan. Huokaisin. Niin paljon vaivaa niin ihanasta pikkuotuksesta. Mutta oona oli melkein saanut hoidettua Wonderin, ja siirtyisi seuraavaksi Wandaan. Ja se oli MINUN yksityisomaisuuttani, joten pistin vipinää kinttuihini. Ja melkein onnistuin, sillä vipinä kintuissani sai minut kompastumaan jalkoihini. Näin siis. Onnistuin kuitenkin harjaamaan yksityisomaisuuteni, vaikka se pitikin jakaa oonan kanssa...
Mutta pääsimme kuitenkin vihdoin maneesiin. Oonalla oli kuulemma pari muutakin treenattavaa samaan aikaan, joten siinä sitten orien kanssa oltiin samalla tunnilla, ja ne ihmettelivät, mikä pikkuotus maneesin ovesta tuleekaan, ja vielä vapaana. Oona käski ratsastajien olla tarkkana, Wonder on vielä aika arvaamaton, etenkin vapaana. Lämmittelin ensin Wandan kanssa kunnolla käynnissä, se oli taas yhtä energinen kuin ennenkin. Kokosin ohjat, ja Wanda melkein vyörähti raviin. Pidätin, ja sain sen painon takaisin takaosalle. Vaihdoimme vähän väliä suuntaa, ja siirsin Wandan raviin. Muutama väistö oonan ohjeiden mukaan, vähän asetusta joka suuntaan ja plääplääplääplää, ne jaksa toistaa kaikkea, mitä hän siellä maneesin keskellä höpötti, jotain ihmenakkimakkaroista, joita jotkut ihmeellisesti osaa polttaa pohjaan, mäyräkoiran ja hevosen risteytyksestä (piirisin siitä muuten koulussa kuvan, ja annoin sille nimeksi Bratwusti :D = brabatinhevonen & mäyris :D) ja vaikka mitä muuta ja vain kikatin Wandan selässä. Se ei ollut siitä moksiskaan, mutta oona huomasi tämän, ja piuti minulle läksytyksen siiä, miten Wandan selässä pitää istua, ja nauroin vielä kahta kauheammin, ennen kuin oona luovutti "toivottomana tapauksena". Näin. Ja sitten Wonder on muuten oppinut kakkimaan kottikärryihin. Erittäin kätevää. Ja nauroin taas. puolen tunnin jälkeen oona vain sanoi, että olisi parasta jäähdytellä ennen kuuin kiikahdan sieltä nauraen alas. Hän yritti parhansa mukaan pidetellä nauruaan. Joten sitten jäähdyttelimme pikaisesti. Vein Wandan talliin. oona otti Wonderin kiinni, ja talutti sen Wandan perässä. (tänään ei ole oikein turinointipäivä, jatkuu sitten, kun jaksan kirjoittaa...)

Vastaus:

Oho, suntuubi/tietokone on aktiivinen tarinantuhoaja....
Kiva toi Mutta oona oli melkein saanut hoidettua Wonderin, ja siirtyisi seuraavaksi Wandaan. Ja se oli MINUN yksityisomaisuuttani, joten pistin vipinää kinttuihini. Ja melkein onnistuin, sillä vipinä kintuissani sai minut kompastumaan jalkoihini. Näin siis. Onnistuin kuitenkin harjaamaan yksityisomaisuuteni, vaikka se pitikin jakaa oonan kanssa...
Toivoton tapaus sä ootkin jos satulassa kikattelet... Unohtuko orit samalla tunnilla?
Wonderko kakkii kottikärryihin?
saaat... vaikka rahat kun tarina loppuu.

Nimi: jutu

20.03.2011 11:24
Kävelin talliin ja suoraan Patchin luokse.
Astuin karsinaan ja laitoin sille riimun.
Talutin Patchin pesariin ja laitoin sen kiinni.
Lähdin hakemaan varusteita ,mutta tällä kertaa jätin satulan pois sillä menisin ratsastamaan ilman satulaa kentälle.
Palasin Patchin luokse ja aloin harjata sitä. Harjasin sen läpi kotaisin pitkin vedoin ja puhelin sille. Otin kaviokoukun käteen ja puhdisti Patchin kavviot huolellisesti joka puolelta.
Harjaus vaiheen jälkeen laitoin Patchille suitset päähän ja kiristin viellä lopuksi kaikki hihnat kireämmiksi.
Laitoin kypärän päähän ja otin riimun pois kaulalta ja tartuin uhjiin.
Lähdin taluttamaan Patchia kentälle.
Kentällä nousin selkään ja lähdin kävelemään vasta sitten kun kaikki oli varmasti kunnossa.
Vaikka olikin viellä kevät talvinen päivä oli silti aika lämmin ja auringon lämpö lämmitti mukavasti.
Otin pian ohjatkäteen ja rupesin tekemään voltteja sekä muutaman ison ympyrän. Vaihdoin myös suunnan pariin otteseen kokorataleikalla sekä täyskaarrolla.
Kävelin viellä hetken ennenkuin lähdin ravaamaan. Tein ravissakin ympyröitä ja erilaisia koulu kiemuroita kumpaakin suuntaan.
Yhtäkkiä huomasinkin ,että oli niin lämmin ,että oli pakko ottaa takki pois ja ratsastaa hupparilla.
Nostin laukan viellä tunnin loppu puolella muutamaan otteeseen kumpaankin suuntaa.
Kävelin laukan jälkeen viellä loppukäynnit ennenkun laskeuduin alas Patchin selästä.
Kun olin päässyt alas Patchin selästä avasin Patchin suitsissa olevan lisä turpahihnan. Tämän jälkeen tarkistin ,että kaikki oli varmasti kunnossa ja vasta sitten lähdin tallia kohti.
Tallissa otin suitset pois Patchilta ja harjailin sitä viellä puolisen tuntia ennenkuin olin varma ,että sen on hyvä olla.
Vein tamman karsinaan ja annoin sille porkkanan ja paljon rapsutuksia.
Tämän jälkeen lähdin kotia kohti.:D

Vastaus:

kirjoitusvirehtiä oli muutama jne

Nimi: Anzkuli
Kotisivut: http://www.siittolacrystal.webs.com/

12.03.2011 15:25
Hei rakas, en jaksa kirjoittaa, ellet sinäkn ole aktiivinen, yleensä olen sitä mieltä, että kirjoitan vasta sitten kun olet edelliseen vastannut. Vastaappas pian niin saan sitten tehtyä sitä uutta tarinaa...

Vastaus:

olet kertonut tuon jo kerran

Nimi: jutu

06.03.2011 17:45
Saavuin tallille ja hain Patchin talliin. Puhelin sille ja se hörisi rauhallisesti.
Hain sen varusteet ja laitoin ne Patchille. Tamma ei ollut moksiskaan ,vaikka kiristin sen vyötä.
Lähdin taluttamaan pollea pihaan ja nousin sen selkään. Annoin pohkeita ja kävelimme kentäälle.
Kävelin viellä hetken ja sitten siirryin ravaamaan ja pian laukkaamaan.
Ratsastin jotain tunnin ja toin Patchin talliin. Otin siltä varusteet pois ja vein ne satulahuoneeseen.
Palasin Patchin luo ja annoin sille porkkanaa. Rapsuttelin sitä ja lupasin ,että tulen käymään joku päivä kun minulla on enemmän aikaa.
Hain viellä patchin iltaruoat ja jätin sen syömään niitä tyytyväisenä.
ps.tää ei oo mitenkään pitkä, mutta lupaan korjata asian!!!!!:D

Vastaus:

Hevonen jäi harjaamatta, satulavyö kiristämättä, jalustimet säätämättä. Olisit voinut kuvailla tarkemmin myös alkuverkkaa. Ja kertoa mitä teit kun ratsastit? Hyppäsitkö, menitkö koulua vai mitä teit? Joo, parempi olis kirjustaa pidempii.
-oona
P.S: Saat 10v€

Nimi: Anzkuli
Kotisivut: http://www.siittolacrystal.webs.com/

19.02.2011 19:06
Tässä nyt aluksi - milloin hoidat meillä? - Entä milloin kerkeät lataamaan nämä kaikki hevosten kuvat? Niin, no Wandan ja Wonderin on jo, mutta missä loput?

Hyppelin tallille. Oli kylmä ja olin aivan jäässä. Tallissa hyökkäsin patterin kimppuun ja lämmitin itseni. Sitten vein varusteeni kerhohuoneeseen ja hain Wandan harjat. Wonderilla harjoja ei vielä ollut, pitäisi varmaan sillekkin jotain hankkia. Harjasin Wandan, ja Wonderin harjasin pehmeällä harjalla. Joku päivä voisi alkaa harjata päätä, niin riimukin olisi helpompi saada päähän. Tänään en mitään sellaista tietenkään jaksanut ajatella, joten tuli tälläinen pikaharjaus pikkulikalle. Suljin hiljaa tyttöjen (siis rouvan ja neidin) karsinoiden oven, vein harjat takaisin paikalleen, ja halin patteria. Siitä tulisi uusi rakkaani, suhteemme oli erittäin lämmin ja molemminpuoleinen :D Oona löysi meidät, ja melkein hyppäsin ilmaa, kun hän säikäytti minut. Patteri tietenkin oli kuin mitään ei olisikaan tapahtunut. "Anteeksi, säikäytinkö?" kysyi oona huvittuneena ilmeestäni. "Mutta siis että ethän taluta tänään Wandaa. Kun Wonder jäätyy ulkona. Tai jos taluttelet, niin menkää maneesiin, niin vauveliini saa tottua maneesimörköihin :D Tai jos vaikka ratsastaisitkin Wonderilla. Sillä pitäisi aloitella työskentelyä. Olen talutellut sitä käynnissä ja ravissa, ratsastanut vähän samoin. Jos vaikka kokeilisit laukata sillä? Tai jotain pieniä kavaletteja yli tai silleen..." "Ole huoleti huoletta miten ikinä haluatkaan minun sanova, kyllä minä osaan :D" sanoin, "tätä on tehty monta kertaa aikaisemminkin." "Ai niin..." oona vastasi ja häippäisi. Minun ja patterin rakkaustarina ei ollut vielä ohi, joten liimauduin siihen kiinni. Vähän ajan päästä moiskautin patterille suukon ja hain Wandan suitset. Wonderin riimu oli kai karsinan ovessa. Lämmitin tamman kuolaimet ja sujautin ne sen suuhun. Wanda otti kuolaimet innoissaan ja laski päätään, kun laitoin remmejä kiinni. Mamma näytti niin innokkaalta, aavistaen mitä teemme. Wonderille yritin taistellen saada riimun päähän, ja se onnistuikin yli odotusteni. Oona oli näköjään treenannut sitä, mutta Wonder ei luottanut minuun tarpeeksi. Toki se luotti minuun, mutta tälläisissä vähäpätöisissä asioissa kuten harjaus...
Talutin kummatkin tammat maneesiin. Wonder pompp minkä jaloistaan pääsi, ja minulla oli kamala työ sen kanssa. Eipä ihmekään, kun vasen käteni oli seuraavana päivänä kipeä. Nousin Wonderin naru kädessäni Wnadan selkään. Varsa katseli minua kummissaan. Käsin Wandan eteenpäin, ja kehoitin myös Wonderia ottamaan askeleen tai pari eteenpäin. Kumarruin Wandan selässä, kun pikkuinen oli aivan sen vieressä, ja kun Wonder seisoi kiltisti äidin vieressä löysällä narulla, päästin sen vapaaksi. Ja voi, kuinka iloiseksi pikkutamma tulikaan :D Se laukkaili kipinöitä kavioissaan pitkin maneesin nurkkia, mutta kyllästyi pian, ja tulikin talsimaan emän viereen. Lämmittelin Wandan käynnissä ja tein paljon voltteja, kiemuroita ja ympyröitä. Verryttelin ravissa, itse asiassa aika paljon verrattaen siihen, mitä ennen olimme verkanneet. Verryttelyssä ja lämmittelyssä oli mennyt vähintään puoli tuntia, ja tamma oli nyt vasta lämmennyt. Wonderilta ei ollut voimat lähelläkään loppua, sen näki selvästi siitä, kuinka se teki mitä erikoisimpia hyppelyitä ja pomppuja maneesissa. Maneeis oli kuulemma varattu tunniksi vain ja ainnoastaan meille. Pitäisi olla nopea, jos aikoisin vielä ottaa pari pätkää laukkaa ja vielä loppuverkata ja jäähdytellä. No, se sujuisi nopammin, mutta kuitenkin, halusi olla täysin varma, joten nostin laukan. Wanda alkoi kiihdyttämään, mutta hidasti taas, kun istuin vastaan ja pidätin ohjalla. Wanda pyrki tuntumalle, ja annoin sen laukata ensin muutaman kierroksen ympyrällä. Toisella nostolla tein ensin ympyrän ja annoin tamman laukata tämän jälkeen uralla ja vaihtaa suuntaa. Kolmannen pätkän Wanda sai mennä kokonaan uralla, mutta viimeiset askeleet ratsastin kuitenkin ympyrällä. Tämän jälkeen tamma sai taas ravata ja tehdä taas pajon voltteja, ympyröitä ja kiemuroita. Kävelimme viimeiset viitisen minnuutia, taisi itse asiassa olla pari minuuttia enemmäin. Wonder odotti jo maneesin ovella kärsimättömästi. Se tiesi, että minun pitäsi laittaa sille riimunnaru riimuun. Tyttö jaksoi kerrankin odottaa kauniisti. Pääsisihän se takaisin ihanaan tallin lämpöön.
Talutin kummatkin tammat takaisin talliin. Siellä olikin jo jonoa maneesiin, joka paikassa oli joku, joka oli laittamassa hevosta kuntoon; satulat olivat poneilla & hepoilla selässä ja suitsetkin lähes päässä. Ja olisitte vain nähneet sen kamalan väkitungoksen, mikä tuli heti vastakkaiseen suuntaan, kun olimme tulleet maneesista. Huh huh, hellurei ja hellät tunteet. Katsoin kelloa, mehän olimme tulleet maneesista jopa kolme minuuttia aikaisemmin mitä olisi kellon mukaan viimeistään pitänyt. Riisuin neideiltä varusteet ja suljin HILJAAA!!!! (joo, tätä Anzkulin hiljaisuutta :D) karsnan oven, Wonder oli tosi väsy, ja nukahti lähes heti. Minä menin viettämään siestaa ihanan patterini kanssa. Niin, ja taas oona tuli keskeyttämään. Pyysi minua putsaamaan myös Firen varusteet ja tunki ne saman tien käteeni kaiken muun ohella. Niinpä tietenkin. Orjatyötä, nyt kun ollaan patterin kanssa melkein naimisissa. Epäreilua! Putsasin joka tapauksessa orin varusteet, pakko mikä pakko. Oonan sana on laki, ainakin silloin tällöin... :D Tämän jälkeen huolsin Wandan varusteet ja jäin vielä patterin viereen. Meidän pitäisi tutustua toisiimme ennen naimisiinmenoamme. Mutta taas velvollisuudet kutsuivat. Mitenkäs olisi etäsuhde? Toimisikohan se paremmin? Sitä miettiessäni otin tamman ja mamman karsinan. Pesin myös ruoka- ja juomakupit. Toin Wandalle sen päiväruuat ja lakaisin lkäytävän. Pussasin Wandaa turvalle ja taputin Wonderia kaulalle sekä toivotin niille kummallekkin hyvät pakkaspäivät. Piti vielä hyvästellä rakas patteri ennen kuin lähtisin kotiin...

Vastaus:

Hyvä tarina. Ja hoidin tänään teillä. No tänään oli se 19 maaliskuuta kun tätä luin & hoidin Crystalissa. Saat 100v€, en jaksa alkaa pohtiman mitään pienempiö summia just nyt.
-oona

Nimi: Rouxu
Kotisivut: http://unelmahevosen.nettisivu.org/

09.02.2011 16:17
sori kun en oo ehtiny koeitteen takii raapustaa..
uus stoori...

Tulin tallille tavalliseen tapaan täpötäydessä bussissa.
Tallilla oli rauhallista. Piha oli sotkuinen joten lakaisin sen.
menin talliin jossa hepat pärkivän. Olin ottanut Trixienalle ja Rambolle pari porkkanaa mukaan. Ensiksi menin Rambon karsinaan ja lellin sen piloille, sitten hain harjapakin ja aloin sukia sitä piiitkin vedoin puhtaaksi.Kun karva oli viimein kiiltävää niin otin esiin kaviokoukun ja putsasin huolellisesti kaviot. -Hieno poika!kehuin kun työni oli valmis. Nappasin karsinasta harja pakin ja lin lähtemässä karsinasta mutta yhtäkkiä Rambo nappasin takista ni kii ja lensin taakse päin.Muminaa.kaikki harjat lensivät rytäkässä ja nauroin tallin lattialla kippurassa Rambon tuijjottaessa minua suloisesti ja viattomalla ilmeellä.:D:D:D -Saanko kysyä mitä rapahtu?talliin tullut oona kusyi. -Siis totanoin mä vaa täs kämmäilen , vastasin tulipunaisena. Rupesin keräämään harjoja karsinasta päästyäni. Sitten olisi Trixin vuoro. Han valmiiksi harjat ja kävin heti töihin mutta kullanmuruni ei pysynyt paikallaan huomattuaan porkkanat taskussani. -Saat ne harjauksen jälkeen ahmattiin, sanoin. Palkitsin muruseni parkkanoilla ja hain satulan sillä aion lähteä hyppimään esteitä eilen tekemälleni kentälle. Lämmittelin ensin hieman ja sitteen kävin töihin. Trixiena li energinen ja pukitti nähdessään estee ja taas minä lensin voltilla alas Trixin selästä.
-Ääh vai niin, puhisin päästyäni jaloilleni. Isteen menin udelleen selkään (lähinnä yritin) mutta kuika ollaakkaan Trixi lähti laukkaa ympäri kentän. (jatkuuu)

Vastaus:

Kirjoitusvirheitä oli aika paljon. Saat 30v€
-oona

Nimi: Anzkuli
Kotisivut: http://www.siittolacrystal.webs.com/

26.01.2011 15:48
Olen yrittänyt nyt viikon jatkaa tuota tarinaa, mutta aina olen revennyt (ei, se alkaa taas, varoitus!!) tuossa lopussa, jatkamisesta ei ole kerta kaikkiaan tullut yhtään mitään. Mutta nyt otin itseäni niskasta kiinni ja kirjoitan tarinan (toivon mukaan) loppuun. Saa nähdä, mitä siitäkin tulee.

Wonder siis ryntäsi päätä pahkaa ulos (älä naura, yritän itsekkin olla nauramatta). Wanda seurasi minua, kävelimme tallin etuovelle. Wonder oli siinä vaiheessa jo mennyt tekemään tuttavuutta tallin muiden hevosten kanssa. Avasin oven, ja Wonder pinkaisi ulos. Tosin hyppeli melkein samoin tein sisään, koska ulkona oli kylmä. Ihan kiusimista varten sen oven avasin :D:D. Ei vaineskaan, yritin vain opettaa pikkutammalle, että ensin puetaan loimi päälle, niin ei tule kylmä. Ja toinen syy pikaiseen palaamiseen olikin varmaan sitten se, että olin sitonut Wandan sisälle, pikkuinen ei varmaankaan olisi halunnut jäädä yksin ulos. Loimitin Wandan, ja varsa painautui kiinni minuun. Silläkin oli kylmä. Mietin kuumeisesti, mitä minun olisi sille pitänyt laittaa, sehän kylmettyi paljon nopeammin kuin rakas tammamammani... Mutta sitten tein löydön satulahuoneesta! Sieltä löyyi pienen pieni loimi, jota käytettiin Lukalla. No, olihan se vähän pyyhkeen näköinen, missä oli sitten etukappale ja mahavyöt, mutta sai kelvata. Hyörin Wonderin ympärillä, ja lopulta onnistuin, pitkä manittelun jälkeen, loimi olikin mörkö, vaikka tamma sen päälleen halusikin, saamaan loimen se päälle niin, ettei se lähtisi kovimmassakaan pukkilaukassa tai piehtaroinnissa. Wonder hyppi ja pomppi jo tallissa. Huolestuin siitä, koska varsan kaviothan menevät ihan mömmöksi, jos se tuota kaukankin tekee. Avasin oven ja pikkuneiti hyökkäsi ulos, tosin hidasti, kun ei mitään auringolta nähnyt. Avasin Wandan ja kävelimme rauhallisesti ulos. Suljin oven perässäni.
Taluttelin Wandaa ukona kymmenisen minuuttia, ehkä 15. Wonder hyppeli ja pompiskeli tamman ympärillä, muttei karannut mihinkään, vierasti ehkä suurimpia lumikasoja ja erikoisia esineitä ja ajoneuvoja, mutta eihän siinä mitään, niinhän varsojen pitääkin toimia. Talutin lopuksi uupuneen Wonderin ja virkistyneen Wandan takaisin sisään. Lenkki oli Wonderille näköjään aika rasittava. Tai mikäs ihmekkään, kun ulkona olikin niin paljon uutta, mikä pelotti. Maailma on totisesti pelottava paikka.
Riisuin loimet, se olikin paljon helpompaa kuin pukeminen, ja vein ne satulahuoneeseen omille paikoilleen. Palasin harjakorin kanssa karsinaan. Harjasin Wandan pikaisesti pehmeällä harjalla ja otin kavioista tilsat. Wonderiia harjailin pikkuisen, että tottuisi siihen, että harjaan sen aina ennen treeniä ja treenin jälkeen. Ja ehkä tarhankin jälkeen. Vein harjat takaisin satulahuoneeseen.
Tämän jälkeen hain kottikärryt ja talikon, ja siirsin Wandan ja neidin toiseen karsinaan. Sain ottaa tämän jättikakapissaällötysyökötyskarsinan ihan itse, omassa rauhassani. Ai, unohdin tuosta äskeisestä vielä haisevan, sen voisi siihen lisätä. Otin siis karsinan, pesin ruoka- ja juomakupin ja vein likaiset aluset lantalaan. Toin uutta alusta ja ruuat. Vein kottarit ja talikon pois ja lakaisin käytävän. Toin Wandan ja Wonderin omaan karsinaansa ja aloitin oman siestani :D (= ruokatauon).
Pienen ruokailun jälkeen jäin vielä hellimään näitä söpösieluja, menin sanomaan terveisiä omille hepoilleni ja palasin takaisin taas hellimään, tällä kertaa... öööh... mitäköhän ne tänään voisivat olla??... Kauramoottoria ja maitomoottora, joo! :D:D Anzkulin pää hyrrää taas kuin... kuin... kuin... hyrrä!! Joo! Niin, syöttelin mustille olennoilleni kaiken maailman herkkuja, mitä nyt olin sattunut mukanani tuomaan. Niin, kunhan ponskit katsoivat minua pää silleen hauskasti kallellaan, saivat namin. Heittelin niitä ain aalusille, kunhan katsoivat :D (et uskokkaan, kuinka söpöä se on, entisen tallin yksi yksäreistä osasi, ja ooiii, oli niin söötti <3<3). Lopulta herkut lopuivat, ja minun piti mennä. Äitikin soitti, että jos haluaisin kyydin, niin pitäisi tulla heti. No, silloin olin jo menomassa sanomaan hyvät yöt Kermalle, Dreamille ja Helenille (Salmix... noo, en tiiä). Mutta jos kerta sain kyydin, niin juksin suoraan parkkikselle ja niin siinä sitten kävi, että sain kyydin kotiin.

Vastaus:

Jättipissakakkaällötysyökötyshaisevakarsina? Ai onko Wanda & Wonderin karsina noin kamala? No öh 150v€? Ei kun 200v€? Joo, se.
-oona

Nimi: Anzkuli
Kotisivut: http://www.siittolacrystal.webs.com/

17.01.2011 17:39
Mutmutmutmutmutmutmutmutmutmut.... Hhhhhh... Oisit vaan nähny, kun niin repesin noille sun kommenteille :D:D:D
"Oi, oi. Tulit vain Pikku-Wonderin takia tallille. Olet todella luotettava. Bonusta Wonderin nimen + lempinimen keksimisestä saat 100v€ (sisältyy vähän muutakin Wonderiin liittyvää. JTAKUU" niin läppä, ja sit toi "Anzkulin Wonder" eieieieieieieieieieieieieieieieieieieieieieieiiiii... Hajooon koht, ja sitten Wonderilla ei enää ookkaan hoitajaa, kun kuolla kupsahdan tähän koneen äärelle hekottaen ja voit vaan uskoa, kun porukat tulee kattoo...

Mutta mutta, pidemmittä puheitta (^ vai oliko toi lyhyt?), hoitamisiin...
Taapersin taas vaihteeksi tallille. Oona oli laittanut Wandan ja Wonderin (se siis on sen nimi! :D) tarhaan. Wonder oli ihan hulluna. Menin talliin ja näin oonan. Kertoi, että tänään oli ensimmäinen kunnon tarhapäivä, olivat saaneet olla vapaana tallissa jo muutaman päivän silloin, kun muut menivät ulos. Wonder oli ollut ihan hulluna koko ajan, mitä ulkona oli ollut. "No, mitäpä tuosta", ajattelin. Vein reppuni hoitajienn kerhohuoneeseen ja tanssahtelin ulos kameran kanssa. Wanda ja Wonder olivat niin kuvauksellisia <3<3<3
Sain näpsäistyä monta niin ihanaa kuvaa (plus syötettyä niiden vatsat täyteen herkkuja... Näitä minulla piisaa). Ja oonan kehoituksesta otin tamman ja vauvan sisään. Meidän pikku pariskunta <3 Pääsivät siihen ihanaan, isoon (jättityölääseen kakkakasa-)karsinaan, jossa on näkymät ulos ja...
------------------------------------------------------------------ ----------------
tuon kirjoitin kai vähän reilu viikko sitten, nyt jatkuu...
Harjasin Wandan, ja taas, totuttelin siihen, että pikkutytökin oli seuranani. :D Enää ei olekaan helliä hetkiä kaksin mamman kanssa, vaan nyt on joka asiassa vauvakin mukana. :( Ei vainenskaan, se varsa on itse asiassa tosi mukava. Nyt yritin saada kosketusta varsaan... ei ku eihän se olekaan enää varsa, vaan Wonder. Niin, siis Wonderiin. Istuin hiljaa karsinan nurkasa, ja jonkun ajan kuluttua Wonderin uteliaisuus tosiaan petti. Se tuli luokseni, haisteli minua ja totesi varmaankin, että olin se sama hyyppä, joka tuli hoitamaan jo viikko sitten, olin vaaraton. Sen jälkeen ei taas tänään arastellut. Olin varsan kanssa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Kokeilin taas harjaamista, mitä aloittelimme viime kerrallakin. Ensin näytin, miten harjasin Wandaa, ja sitten harjasin hetken pikkuista, samoista kohdista, samoilla harjoilla. Mallikasta oli, ensi kerralla harjaisin sitten varmaan käytävällä, ja sen jälkeen ehkä koettaisin harjata päätä, ja sitten nostella kavioita.
Wandan harjasin, pikkuinen hyöri ympärillä koko ajan. Asteittain kovemmasta pehmeämpään, sitten pää ja kaviot, harjan ja hännän selvitys sekä sierainten, silmien ja peräaukon puhdistus. Suljin karsinan oven ja vein harjat takaisin oikeille paikoilleen.
Kävelin takaisin Wandan jättikarsinalle ja otin riimun sen naulasta. Napsautin riimunnarun lukon (jonka päässä siis oli naru... jos jutuistani ei saa mitään selvää, niin yritän parhaani mukaan selostella...) ja laitoin riimun tammamamman (hauska sana <3) päähän. Avasin karsinan oven sepposen selälleen (ei ei, mistä näitä keksin?). Wonder ryntäsi päätä pahkaa (heetkinennn??) ulos..

Sorry, en pysty jatkamaan, kikatan täällä mitä vatsalihakset antaa periksi, joten jatkuu jatku... Anna anteeksi, etten kertonut enemmän sepustuksia, yritän saada lisää aikaiseksi tämän viikon aikana...

Vastaus:

Okei. Uskottavaa. Mut...
No niin, mikäs nyt niin naurattaa.
Joo ja se ON Wonder.
Saa sanoa varsaksi.
En nyt osaa valita paljonko sinulle annan niin annan kun jatko-osakin on tullut.

Nimi: Rouxu
Kotisivut: http://unelmahevosen.nettisivu.org/

11.01.2011 16:35
(jatkuu taas kerran)
Äiti hermostui tetysti ja veimut terkariin.:IPlaaah.No ainakin siellä irrotettiin saapas jalastani mutta sain 2viikon ratsatus kiellon.:(:(No menin siti tallille kaikesta huolimatta sillä vielä tylsempaa olisi ollut kotona mököttäminen. Menin harjailemaan toista hoitsuani Ramboa(en muista oliko se ny Rambo vai mikä mut ihansam)Pian se kiilsi puhtauttaan.Tallilla oli myös varsa. menin katsomaan sitän, en tietenkään karsinan sisälle mutta ymmärrätte kai.Se oli ihana <3 -Oih.huokaisin.Se kurkisteli suloisesti emänsä takaa, ja otin siitä kännykällä kuvan.'mitähän tekisin mietin' Plaah haluaisin van niin ratsastamaan mutta... Menin toimistoon selaamaan jotan heppa lehteä...(jatkuu)

Vastaus:

20v€

Nimi: oona

10.01.2011 14:53
Wandan varsan tiedot tässä:
WE THAK THEE, O GOD
"Wonder" "Anzkulin Wonder"
Friisiläistamma
Wonder on vielä arka tamma ja päästää lähelleen vain oonan ja kohta hoitajansa Anzkulin. Todella haasteellinen hoitaa koska on piilossa Wandan takana.

Nimi: Anzkuli
Kotisivut: http://www.siittolacrystal.webs.com/

05.01.2011 20:20
Kuuleppa vaikka ja mitä! :D Okei, piti mennä nukkuu jo kymmenelt, mutta kun alotin ton yheksält ja sit tuli muuta menoo ja... No, piti tehä homma loppuun, mut meni vähän pitkäks... Heh :D

Mutta, tarinaan. Tulin taas pitkän ajan jälkeen tallille. Ilma oli kylmä, jos sanoisi, pureva. Kävelin tietty varpaat jäässä, mutta olin ottanut sellaiset vaatteet, että tarkenisin sisällä, Wandaa kun ei paljon liikuteltu. Avasin tallinoven ja ihana lämpö ympäröi minut. Tallissa ei ollut ketään. Oonan olin nähnyt toimistossa, ja sinne käveli myös joku nainen. Noo, mitäpä tuosta. Halusin kuitenkin nähdä Wandan itse, ilman ketään muuta ja ihailla hetkisen sen varsaa.
Kävelin nyt jo jännittyneenä karsinalle. Wanda kurkkasi oven yli, ihan kuin hyssytellen. Ja totta tosiaan, siellä se makasi. Niin pieni. Nukkuessa niiiiiiiiiiiin söpö pikkuotus. Sai minulta nimen Wonder, Wandan mukaan, kun en tiennyt, mikä pikkutamman oikea nimi oli. "Onko Wonder hyvä?" kuiskasin Wandalle. Se hörähti hiljaa. Katselin paria niin kauan, kunnes vauveliini heräsi. Katosin paikalta ja hain harjat. Jätin ne oven eteen ja ujutauduin karsinaan.
Wanda esitteli minut pienokaiselle ja Wonderin minulle. Ja pian Wonderille olikin selvää, että minä en ollut pelottava, ja minä oli "tasaveroinen" äidin kanssa. Aaws <3. Anzkuli äitinä. Alkoikin melkein heti tämän jälkeen haistelemaan minua. Kaikkialta se haisteli, ja Wanda katsoi tyynesti vieressä. Niin hellä, lempeä ja kärsivällinen emä. Mutta hoitamaanhan minä tänne olin tullut, en paijaamaan pikku varsoja, etenkään sellaisia, oiden nimi oli Wonder. Okei, ihan miniministi. Okei, ministi. Onko pakko tunnustaa? Vähääään... Noh... oikeestaan aika lailla pelkästään sen takia tulin jne... Heh :D
Mutta Wandaa aloin harjaamaan, kunnes oona jostain pelmahti ja neuvoi, että vauvaakn voi harjata. Ja sitten hän katosi ennen kuin olin edes kerinnyt kysyä varsan nimeä. No, Wonder se sitten minulle oli, vieläkin. Halasin Wandaa. Se oli saanut maailman suloisimman pikkuolion mahastaan :D Niin, ja Grando vähän auttoi, mutta mitäpäs pienistä?
Aloitin harjaamaan Wonderia. Ensin näytin Wandan kanssa miten toimitaan ja testasin sitten pikku tylleröiseen. Matki suoraan äitiänsä, ja tiesin suoraan, että tästä vaavista tulisi nopeasti oppivaa laatua oleva hevonen. Sellaiset hepot on helppoja, kun näiden varsojen kanssa nyt on tekemisissä päivittäin. Kunhan ei ole arka, niin kaikki sujuu hyvin. Mutta muutaman epäonnistumisen kautta voittoon, Wonder seisoi kiltisti paikallaan kun harjasin sitä, ja Wanda hörisi kannustavasti vieressä. Harjauksen lopuksi Wonderille tuli nälkä, ja se meni juomaan. Menin pois karsinasta. Kavioita en vielä ole nostanut, sitä sitten seuraavaksi vuorossa, ja päähän en uskaltanut koskea näin ihan ensimmäisellä vierailulla. Hetken päästä harjasin Wandan pään, otin siltä kaviot ja kampasin sekä harjan että hännän. Letit oli joku ottanut pois, niitä ei tarvinnut selvitellä.
Varusteita ei myöskään tarvinnut huoltaa, en ollu ratsastanut Wandalla. Eli ne eivät voineet ola niin kauhean likaiset, etteivät kestäisi seuraavaan kertaan. Onneksi täällä on nyt neljä lomittajaa estetykin mennessä mammalomalle. :D
Siirsin Wandan ja Wonderin viereiseen karsinaan. Wandaa talutin ihan otsatukasta, ja Wonder, kun oli niin pieni, sai tyytyä perässä seuraamiseen. Joskus vielä opetan sille riimussa kävelemisen ihmeet! Esimerkiksi kauheat pressut, kovat äänet, maneesin nurkat (ym maneesin paikat, etenkin nurkat, katon ja yleisön!) ja kentän hevotensyöjäpuskat. Oppikoon olemaan pelkäämättä. Mutta siihen on niiiiin pitkä aika vielä, että... Oookei, siihen on vähän lyhyempi aika, mitä tossa tarkotan, mutta vaan vähän... Niin, niin piti lukita ne sinne karsinaankin. Hain kotarit ja talikon ja otin Wandan mammakarsinan. Se oli siirretty sinne, koska sen maha oli liian iso sen tavalliseen karsinaan. Ei vaiskaan, varsa ei mahtuisi liikkumaan mamman kanssa niin pienessä tilassa, joten pariskunta tarvitsi tilavamman karsinan. Ja minä ähkin ja puhkin, eihän Wandalla tällaista karsinaa miesmuistiin ollut ollut. No, olen hoitanut vain vähän aikaa, että se huomioon ottaen... Niin, otin sen karsinan, ja hommaa oli. Paljon likaista, ja etenkin kun olin tuonut lisää, että pesueella olisi ollut tarpeeksi pehmeät ensimmäiset päivät. Mutta nyt en tuonut lisää, saivat pärjätä tuolla, mitä oli. Tyhjensin kottarit ja vein paikoilleen. Talikon myös. Paitsi, että sitä en tyhjentänyt. Olisi tullut aika lailla ruuveja ja muttereita, mutta..
Toin Wandan ja Wonderin takaisin karsinaansa, lukitsin ne sinne ja lakaisin käytävät. Sitten toin Wandalle heinää, ja tajusin, että olisi vain pitänyt tuoda heinä ensin ja lakaista sitten. Mutta joku muu saisi lakaista nämä. Toin muillekkin hepoille heinät ja tämän jälkeen annoin väkirehut. Kaikille niin. Loin vielä viimeisen silmäyksen Wandan karsinalle. Wanda nukkui, ja sen vieressä, ihan niin, että pieni kärpänenkään ei olisi päässyt siitä mistään läpi, nukkui pikku Wonder. Hymyilin ja lähdin hymyillen kotiin. Seuraavalla kerralla pitäisi ottaa kamera mukaan...

Vastaus:

Oi, oi. Tulit vain Pikku-Wonderin takia tallille. Olet todella luotettava. Bonusta Wonderin nimen + lempinimen keksimisestä saat 100v€ (sisältyy vähän muutakin Wonderiin liittyvää). JTAKUU

Nimi: Rouxu
Kotisivut: http://unelmahevosen.nettisivu.org/

29.12.2010 17:28
(jatkuu)
-Arrgghh,huudahdin ja yritin saada saapastanin pois jalasta. -Ainoa vaihtoehto on leikata saapas 2kohtaa halki oona sanoi. -no eise haittaa ne on vanhat ja risat.sanoinpihata kuului tööttäys,äiti oli tullut hakemaan. soitn äitille puhelimella ja sanoin: -Moi, tuu toimistoon, heippa. ja lopetin puhelun. (jatkuu tuli kiire )

Vastaus:

10v€

Nimi: Anzkuli
Kotisivut: http://www.siittolacrystal.webs.com/

28.12.2010 23:53
--> Öööhhh.... Varmaanki sama vastaus ku Kiialle sillon, kun se kysyi tota samaa, päästäni vissiin? Tai... Itse asiassa en osaa vastata. Ne ttulee vain niin itsestään, kun on tyhmää käyttää samoja sanoja läpi tekstin, niin pitää keksiä jotain mielenkiintoa ylläpitävää tekstiä. Niin sitten tulee noita täytesanoja... Tai, kuten olet varmaan huomannut, Wanda on kirjoitettu Wandaksi, tammaksi ja mammalomalaiseksi ja ylikasvaneeksi shettikseksi (jos oikein tuota tarinaa muistelen), olisikohan ollut vielä paksumahaksi? En viitsi kuljetella sanaa Wanda, joka paikassa, niin pitää sitten keksiä näitä muita sanoja.
Seuraava tarina varmaan huomenna, kohta alkaa olemaan keskiyö, ja täällä vielä kirjustelen... Kröh kröh... Niin, ja tota tekstiä tulee myös väsyneenä, mutta sillon tulee itse asiassa aika tylsää tekstiä, kun en jaksa kirjoittaa, vaan pakotan itseni kirjottamaan loppuun asti. Paras teksti tulee väsyneen pirteänä. Ei silleen väsytä, vaan on liian väsynyt ollakseen normaali ja sitten on ihan heko heko ja sitten se jälkeen pimpeli pom ja sen jälkeen hoitotarina, joten... Varmaan juuri sellainen päivä sitten tuolloin...
Pitääpi käydä katsomassa kummajaisen nimi & kuva (jos sellaista vielä edes on) tuolta varsoista...

Vastaus:

Sellaista ei vielä ole mutta ööh mitä teet täällä melkein keskiyöllä?

Nimi: Janika

25.12.2010 15:05
Lopetan hoitamisen... :I:(
Näkemisiin!
T:Janika, Tinkin ja Tixin hoitaja

Vastaus:

:(:(:(:(:(:(:(
Tuu silti joskus viel käymä...
-oona

Nimi: Anzkuli
Kotisivut: http://www.siittolacrystal.webs.com/

25.12.2010 14:03
Noo, en olekaan kirjoitellut vähään aikaan, tänäänkin tulee tällainen tynkä, kun ei ole kauheasti aikaa kirjustella, eikä Wandakaan tarvitse näköjään paljoja hoitoja. Liikaa ihania joululahjoja :D Mutta, luin sen ilmoitustaululla olleen jutun :D, ja on ihanaa, että Wanda saa pikkuisen :D Sitäkin sitten varmaankin hoitelen?
Saavuin tallille, pitkästä aikaa, luokkalaisen kuoleman jälkeen. Koko kuukauden olin ajatellut, että pitäisi päästä tallille, mutten vain ole yksinkertaisesti kyennyt. Ilmoitin oonalle, ja hän sanoi, että on okei, vaikka surisinkin tammikuun loppuun asti, mutta nyt siis päätin ottaa itseäni niskasta kiinni.
Oona oli ottamassa Grandon karsinaa. Tulin tallin ovasta ja sanoin hänelle heipat. Oona tuli luokseni. "Aaw, tulit sittenkin tänne ennen uutta vuotta. Hei, saitko viestin, että teetin Wandalle varsaa, sen pitäisi syntyä näillä main..." kysyi oona. Melkein kilaisin, mutta sitten tajusinkin, että olimme tallissa. "No, mitään viestiä en ainakaan ole saanut, mutta onhan sitä siittolan pitäjänä kantavia tammoja käsitelty. Ja muuten, ennen Uuttavuotta en varmaankaan pääse tallille, että en pääse ihan varsan syntymään mukaan. mutta tulen heti niin pian kuin vain pääsen. Että pikkuinen tottuisi minuun. No, onhan sitä varsojakin sitten tullut käsiteltyä," sanoin. "Noo, hyvä. Juuri sen takia teetin juuri Wandalle varsan, tiesin, että osaat käsitellä noita pikkuotuksia. Ja siitä sitten vaan niin nopeasti kuin pääset vain tulemaan, että pikkuinen tosiaan tottuu sinuun."
Oonan kuulustelusta päästyäni suunnistin Wandan karsinalle. Tamma näytti tuplakokoiselta shetlanninponilta mahoineen ja talvikarvoineen. Mitä arempaa joululahjaa osaisin toivoa? Annoin Wandalle porkkaan ruokakippoon ja hain satulahuoneesta harjat.
Harjasin Wandan huolellisesti. Jos sitä ei kerta saanut liikuttaa, niin hellää hoitoa se ainakin saisi. Voi raukkaa, se aristeli - ymmärrettävästi - vatsaansa. Vauva oli jo pitkällä, se saisi sen - ellei tänään, niin sitten huomenna tai sitä seuraavana päivänä. Kaviot tamma nosti kuten ennenkin, takajalkoja ei tosin enää niin korkealle ja niitä sai pidellä ihan kunnolla. Pään harjaus ei tuotttanut ongelmia, eikä hajan ja hännän siistiminen. Letitin Wandan hännän, niin se ei sitten olisi synnytyksessä tiellä. Meidän mammalomalainen. Harjankin letitin, kun oli niin kauhean tylsää. Ardenniletti siihen sitten tuli. Etutukka oli pelkällä letillä. Ja sitten kaviot öljysin, kun ei ollut mihinkään kiire. Ja sitten vuohiskarvojen kampaus, niin näytti paremmalta. Ja pintelit jalkaan, niin... öö... ajatus katkes, mutta jatketaan...
Wandaa ei saanut liikuttaa, mutta pieni taluttelu tallissa ei varmaankaan ollut pahaksi, näin tein ainakin omilla hepoillani viimeiseen asti. taluttelin Wandaa sen 2-7 minuuttia, siihen asti, kuin halusi takaisin karsinaansa. Otin tammalta riimun pois ja annoin sen vähän aikaa vain olla karsinassaan. Vein harja takaisin paikoilleen.
Hain kottikärryt ja talikon. Wanda oli niin paksu, ettei jaksanut tehdä mitään, vaan sain ottaa karsinan ihan kunnolla, vaikka tamma olikin sisällä. Vein likaiset pois ja toin tuplasti tilalle. Varsa saisi syntyessään parhaan mahdollisen, pehmeän paikan. Ja siitä alkaisi neidin / herran uusi elämä :D Puhdistin lisäksi ruoka- ja juomakaukalon. Ja vielä kaltereitten puunaus, ja sitten karsina näytti minun silmiini tarpeeksi puhtoiselta. Oona sanoisi, että se suorastaan kimaltelee, mutta mielestäni siinä olisi sitten pitänyt myös kalkita karsinan pohja ja pestä seinät, mutta sen jättäisin kevääseen. Tämä saisi riittää tältä erää. Vein kotarit ja talikon pois.
ja vielä tämä tavanomainen varusteiden puhdistus, jossa kesti taas tämä tavanomainen kaksituntinen. No, ei siitä sitten sen enemää, on taas vähän kiire...
Eli vein vielä Wandalle paljon heinää, jotta sillä olisi tekemistä (vaikka oona varmaankin antaa sille vielä ties kuinka ja paljon heinää) sitten, kun lähden. Ja lakaisin vielä käytävän ennen kuin lähden. Sanoin oonalle heipat ja läksin taas kotia kohti. Kotiin sitten jännittämään, miten Wandan varsominen edistyy :D

Vastaus:

Saat hoidella varsaa jos haluat.
Ja luultavasti Wanda varsoo 27 päivä joulukuuta 2010.
Ja öö... WANDA HÄLYTYS!
Anteeksi tamma varsoi ja tammavarsa tuli.
Takaisin tarinaasi.
Pikkuotuksia, hauska nimi varsoille.
Oonan kuulutstelu...
Tuplakokoinen shettis, mammalomalainen...
Okei, yritän olla nauramatta vaikka tikahdun nauruun!
Mistä tätä tekstiä revit?
1000v€ :D
-oona

Nimi: Rouxu
Kotisivut: http://unelmahevosen.nettisivu.org/

24.12.2010 14:48
(jatkuu)muuten saan edellisitä tarinoista rahaa?
:o(jatkuu)
Lähestyimme lammen rantaa. Lampi oli jäässä olihan joulukuu. Kännykkäni piippasi viestin merkiksi.Trixi pukitti, jotenkin ihmeessä pysyin mukana mutta sitten....... Kiitolaukkaa ja hetkessä olin jo maan kamaralla. Lasku oli pehmeä kiitos lumen. Trixi oli karannut joten, otin kännykän taskustani soittaakseni Oonalle. Luin viesti jossa luki näin: Sait Rambon(en just nyt muista 2 hoitsun nimee mutta kai se oli Rambo) toiseksi hoitsuksi! T:oona -Jee!huusin ja soitin oonalle. -Oona puhelimessa.oona vastasi. -Moi, täällä Rouxu
totanoin trixi lähti kiitolaukkaan ja putosin se on painellut johkin oon kunnossa moikka.mutisin ja katkaisin puhelun. :):) Kävelin ajatuksissani Trixin jälkiä pitkin. hetken aikaa kuljettuani löysin karkulaiseni ja lähdin tallille. Ja laitoin kännykän äänettömälle, sen tässä reissusa opin:D Tallin pihalla oona juoksi minua vastaan. -oletteko kunnossa?Oona läähätti -Joojoo.sanoin -Kun olet hoitanut Trixin niin tule toimistoon kaakaolle.oona pyysi -ok!ja menin karsinaan. harjasin Trixin ja annoin porkkaan taskustani. sitten lähetin mutsillä viesti jossa luki näin: tuutko hakeen mut 30min päästä? Toimistossa oona tarjosi kuumaa kaakaota ja keksejä. -Nilkkaaani kolottaa.mutisin Oonalle . Sitten aloin vetämään saapasta ja lastani mutta se tullut pois koska jalkani olt turvunnut (jatkuu)

Vastaus:

Miten aiot saada jalkasi pois saappaasta?
200v€

Nimi: oona
Kotisivut: http://riimunnaru.suntuubi.com/

13.12.2010 13:39
Jee! Jultzu tuli hoitamaa vihdoinkin. Meinasin jo erottaa sut.

Nimi: julzu

09.12.2010 16:42
ei kai mua oo erotettu vielä ku en oo hoitan kertaakaa mut kirjotin nyt tälläsen tarinan: vedin saapaat jalkaan, nappasin keittiön pöydältä omenan,huusin äidille heippa ja lähdin kävelemään kohti tallia.minua jännitti sillä tämä oli ensimmäinen hoitopäiväni. olin pari kuukautta sitten saanut hoitohevosen, ihanan andalusialaisen zephyrin. mutta minulta oli murtunut käsi enkä voinut käydä tallilla hoitamassa, mutta nyt olin saanut kipsin pois ja pääsin lähtemään tallille.olin jo tallin pihalla sillä olin kävellyt reippaasti.menin sisälle talliin ja etsin zephyrin karsinan.siellä se odotti annoin sille omenan ja taputin sitä kaulalle.-olen uusi hoitajasi,sanoin hiljaa zephyrille ja sitten lähdin hakemaan harjoja.parin minuutin päästä palasin zephyrin karsinalle harjat mukanani.harjasin zephyrin huolellisesti ja putsasin kaviot, selvin harjan ja hännän ja pyyhin silmät, sieraimet,ja hännän alustan.laiton zephyrin tyhjään karsinaan ja siivosin sen karsinan ja pesin kupit sekä seinät.siirsin vielä zephyrin omaan karsinaansa.olin jo ihan poikki ja menin hoitajienhuoneeseen lepäämään...(jatkuu)

Vastaus:

:D:D:D:D
Joo ja saat 100v€ tästä ja lisää kun jatkuu.
Ja hyvä tarina.
Harmi ettet päässyt hoitamaan.
No, eipäs nyt sitten sen erikoisempaa kommenttia ole kuin että jatka samaan maalliin!

Nimi: Rouxu
Kotisivut: http://unelmahevosen.nettisivu.org/

26.11.2010 18:12
(jatkuu)
Harjasin Trixiä piiitkin vedoin ja sain pian hepan harjattua. Trixi kiilsi auringossa kun talutin sitä kentälle. Ratsastin koulua. Trixi oli temppuilevalla päällä tänää. Yritin saada Trixiä kuriin mutta turhaan. Trixi pukitti mikä ehti. Lopulta Oona tuli auttaamaan ja sain aloitettua ratsasteksen. Ratsatin voltteja ja muita kuvioita. Jäähdyttelin sillä hetken maastossa. Riisuin sen käytävällä ja vein loimitettuna tarhaan. Sitten menin puhistamaan Trixin karsinan. Se oli todella likainen. Loin lannan ja ja laitoin kuivikkeita. Sen jälkeen lähdin putsaamaan satuloita ja suitsia. Hain satula saippuan ja aloin jynssätä. Oli kulunut 3 tuntia kun oli saanut kaikki putsattua. Kauhistiun ja lähdin menemään ulos jotta ehtisin bussiin. - Äitisi soitti mulle ja sano että täytät tänään 14v. ja sen kunniaksi saat viettää talilla 2 yötä talllia käy vain hakemassa kotoa yötarvikkeet, laitan sillävälin sulla heinävinttiin paaljon olkia sängyksi. Oona sanoi. -JEEEE , sanoin ja lähdin bussilla kotiin hakemaan yö tarvikkeita ja eväitiä. -Hei Rouxu! Kertoiko Oona sulle...Äiti papatti. -Jooo tulin hekemaan niitä. sanoin. -Tässä Ne on sulle valmiiksi pakattu muista pukeutua lämpinästi!Äiti touhotti. -Kyllä mä meen nyt etten myöhästy bussista HEIPPA!Saoin äipälle.Oon oli tehnyt minulle pehmeän sängyn heinäparvalle . Puin villa vaattteet ja menin nukkumaan.
aAmulla heräsin ja söyn äidin antamia eväitä. Menin harjaamaan Trixin ja menin maneesin harjoittelemaan esteitä. okseri ,pysty, trippeli , sianselkä, pysty. Trixi oli tänään hyppytuulella ja hyppäsi loistavasti. Harjasin Trixin ja menin tekemään hoitaja hakemuksen (löytyy tavallisestaviekusta LUE!). Vein Trixille uuden suolakiven. Tallin käytävä oli sotkussa joten siivosin se harjalla. Iltapäivällä menin Pitkälle patikkaretkelle läheisen lammen rantaan.
(jatkuu)

Vastaus:

Kiva tarina 100v€

Nimi: Anzkuli
Kotisivut: http://www.siittolacrystal.webs.com/

24.11.2010 15:23
Wanda hermostui tuosta satulan pois otosta (tai itse asiassa innostui) ja oli liiskata minut maneesin seinään. Mutta olin nopampi ja käytin kyynäpäätaktiikkaani (minulla on siis terävät kyynärpäät) ja pääsin pälkähästä. ja sitten sainkin noustua tämän tamman selkän tuolilta. Lämmittelimme pitkin ohjin. Wanda käveli reippaasti, eikä minun tarvinnut pidättää sitä. Se jopa astui takajaloilla allensa, vaikka vasta lämmittelimme. Mutta tämän jälkeen siirsin Wandan verryttelyraviin. Tein ympyröitä, temponmuutoksia ja siirtymisiä. Pari pohkeenväistöäkin tuli tehtyä... Wanda oli ihanan lämmin :D Mutta nyt se ei tehnyt yhtään mitään jekkuja. Ja juuri kun olin päässyt ajattelemasta tätä, niin se tietenkin ryösti laukalle. Minä yritin pidättää ja pysyä kyydissä, mutta kumpikaan ei aivan onnistunut... No, pysyin kyydissä, se on myönnettävä, mutta huonoss tasapainossa. Mutta mutta mutta mutta mutta Wanda ei halunnut pysähtyä ja roikuin ohjissa. Tai roikuin siihen asti, kunnes muistin, mitä ratsastuksenopettajani oli sanonut. Ensin pitää myödätä ja sitten vasta pidättää. Myötäsin, ja Wanda hidasti heti. Myötäsin ja pidätin, myötäin ja pidätin. Wanda siirtyi ravista käyntiin ja siitä vielä pyshdykseen. Kiitin sitä. Tänään sitten varmaan treenaisinkin hieman kokoamista..? Ja tuumasta toimeen. Kokosin ensin Wandaa käynnissä, sitten ravissa ja lopuksi laukassa. Ja tietenkin kumpaankin suuntaan ja erilaisilla urilla. Ja tässäkin Wanda ryösti muutaman kerran, mutta myötäyksellä sain sen aina pysähtymään. Ja jatkoin pysähdyksestä taas eteenpäin. Näin jatkoin, kunnes olin tehnyt tätä kaksikymmentä minuuttia. Nyt vasta ymmärsin, että Wansa oli kyllästynyt. Joten, siirsin sen käyntiin, teimme kaksi pohkeenväistöä, toisen uralla ja toisen lävistäjällä. Sitten avotaivutus, uran poikki, kolme pysähdystä, yksi niistä ravissa ja muutama temponlisäys ja -vähennys. Ja sitten taas oli helpompi keskittyä kokoamiseen. Mutta sitä teimme vain viisi minuuttia, koska Wanda oli menossa tänään tunnille. Estetunnille. No, toivottavsti ei ole ihan aloittelija kyseessä, koska vihaan aloittelijoita. Tai ehän heissä mitään pahaa ole, mutta kun tietämättöminä eivät osaa kohdella hevosia oikein, ja aina pitää olla näyttämässä, kuinka uskaltaa tehdä jotain todella vaarallista. Ei, minusta ei koskaan tule alkeistuntien pitäjää. Mutta näiden kokamistehtävien jälkeen laukkailin vielä vähän aikaa, Wanda sai päästellä höyryjään, kunhan oli ohjien toisessa päässä ja vastasi apuihin. Minä nautin sen paljaassa selässä. Mutta Wanda siiryi automaattisesti raviin kahden kierroksen jälkeen, joten päättelin, että se ei enää jaksanut. Kannustin sitä kuitenkin eteenpäin, sillä minunhan piti siirtää hevonen askellajista toiseen. Joten nostin uudestaan laukan ja puolen kierroksen jälkeen siirisin sen takaisin raviin, jossa tein loppuverkan. Eli ravia ja ympyröitä ja muta ratsastusradan teitä pidemmässä muodossa niin, että Wanda sai venyttää kaulaansa niin paljon kuin halusi, kunhan se psyi ravissa. Kun tamma oli mielestni tarpeeksi verkannut, siirisin sen käyntiin ja jäähdyttelimme. Wanda ei ollut hionnut ja hyvä niin. Muuten olisin ollut märkäpeppu loppupäivän. Vaihtovaatteita minula ei nimittäin ollut. Tai olihan, ise asiassa oli, mutta ne olivat liian kylmät. Laskeuduin Wandan selästä. Miten se olikaan muutunut noin matalaksi?
No, talutin Wandan siitä huolimatta talliin (ihan kuin tuollaista voisi huolehtia :D). Ensin loimitin sen ja sitten otin suitset pois. Ettei vaan alkaisi höösäämään mitään. Ja halusin, että tamma pysyisi lämpimänä siihen asti, että pääsisi taas tunnille. Suljin karsinan oven ja vein suitset satulahuoneeseen.
Pesin kuolaimet lämpimän veden alla. Sitten purin suitset. Yritin vielä painaa mieleeni, missä reiässä nämä kaikki soljet olivat kiinni. Ja sitten puhdistin satulasaippuan, veden ja rätin kanssa. Kaikki osaset kiiltelivät, ja voin vain kuvitella, miten tämä Wandan ratsastaja tulee pyörtymään, kun näkee tämän :D Mutta sitten tajusin, että olin unohtanut Wandalle pintelit jalkoihin, ja melkein juoksin ottamaan niitä pois. Mutta karsinalle tullessani näin lapun ja pintelit. Lapussa luki: "Kävelin Wandan karsinan ohitse. Näin sillä pintelit jaloissa. Otin pois, koska Wandalle ei pintelit kuulu. Sille ei myöskään tule suojia. Anteeksi, kun en muistanut sanoa sinulle. -Oona-". No, sainpahan vastauksen kysymykseeni :D Vein pintelitkin takaisin satulahuoneeseen, mutta niitä en pessyt. Joku toinen saisi tehdä sen homman. Annoin hevosille päiväruuat ja lakaisin käytävän. Ensimmäiset tntilaiset tulivat. Jotain kahdeksanvuotiaita rasavillejä adhd-tyyppisiä pikkukakaroita. Olin heitä vähintään viisi vuotta vanhempi (en jaksa tehdä edes pikaista laskutoimitusta). Mutta minun onnekseni he saivat hyppytunnille poneja. Sitten tuli muutama kekoneempi - siis kokeneempi - aikuinen, ja yksi heistä sai onnekseni Wandan. Huokaisin helpotuksesta.
Kipaisin ottamassa Wandalta loimen pois, ennen kuin tämä ihme aikuinen tuli harjojen kanssa. Kysyin, tarvitsisiko tämä apua, mutta hän vastasi kieltävästi. Joten, tässä välissä päätinkin pitää ruokatauon.
Kävin syömässä kerhohuoneella ja se sujui liian nopeasti. Minulla oli puoli tuntia aikaa syödä, ja tein sen kymmenessä minuutissa. Eli vielä olisi 20 minuuttia aikaa tehdä vaikka ja mitä. Niin, ja muuten et varmaan halua tietää mitä minulla oli eväänä? No, se joku toinen kerta, jos ollenkaan... Niin, no, lakaisin sitten kaikkien tallien käytävät, kunnes tulin maneesille, ja päätin, että maneesinkin voisi putsata ennen kuin sinne tulee nuo tuntilaiset. Tuumasta toimeen, eikä se niin kauhea urakka sitten loppujen lopuksi ollutkaan.
Kävelin Wandan karsinalle. Se aikuinen oli saanut Wandan valmiiksi ja odotteli kaikkia muita sekä tietenkin oonaa, että ilmestyisi joku päivä pitämään heidän tuntiaan :D Mutta, tulihan oona sieltä ja pyysin, että hän kertoisi huomenna, miten estetunti meni Wandan osalta. Voisin nimittäin alkaa hypätä sillä, kunhan tiedän, miten se käyttäytyy. Tuntilaiset menivät hyppäämään maneesiin.
Minä hain kottikärryt ja talikon. Otin Wandan karsinan. Siitä ei lähtenyt likaista yhtä paljon kuin viime kerralla, mutta lähti sitä silti. Toin uutta alusta karsinaan ja lakaisin matkalle varisseet aluset takaisin karsinaan. Sekoitin vanhat ja uudet puhtaat aluset toisiinsa, ja karsina näytti hyvältä. Sitten vielä ruoka- ja juomakippo. Vein tavarat takaisin niille kuuluville paikoille ja tulin takaisin ihastelemaan Wandan karsinan siisteyttä.
Pakkasin kamppeeni ja aloin kävelemään kotia kohti. Nyt oli lämpimästi päällä, eikä ollut niin liukasta. VAastaantulijoitakaan ei ollut. Olin aivan omissa maailmoissani. Kunnes kuulin jonkun huutavan minua. - Oona. Käski ottaa yhden estetunilla olleista hevosista ja ottamaan Wanda kiinni, minä kun sain sen tänäänkin pysähtymään. Mietin. Oliko oona nähyt minut? No, en sen enempää miettinyt vaan hyppäsin suoraan hevosen selkään (taisi muuten olla Melli, koska oli niin iso). Potkaisin sitä (vaikkei niin saisi yleensä tehdä, mutta tämä oli hätätilanne) ja lähdimme villiin takaa-ajoon Wandan perään. Saavutimme sitä vähä vähältä ja lopulta olimme sen rinnalla. Kurotin ohjiin... ...ja sain niistä kiinni. Laukkasimme vielä vähän matkaa rinnakkain, kunnes sain ensin suitset pois sen ratsastajan kädestä, ja sitten vielä yli Wandan pään. Mutta sitten hidastin Melliä ja samalla myös Wanda hidasti ja rauhoittui. Puhuin molemmille hevosille rauhoittavasti (plus sille aikuiselle, hän oli ihan valkoinen). Kysyin, voisimmko ravata hetkisen, ja tämä ratsastaja nyökkäsi. Hän piti nyt kiinni Wandan harjasta. Me ravasimme rennosti takaisin tallille, ja loppumatkan kävelimme. Kaikki huokaisivat helpotuksesta kun näkivät meidät kaikki neljä hengissä. Etenkin siis hevoset ja tämän ratsastajan (ei minulla niin väliä :D). Oona kiitti minua ja tarjosi kyydin kotiin tämän tunnin jälkeen. Vastasin tottakai kyllä! Autokyyti kelpaa aina :D Ja katseln, kuinka Wanda hyppäsi. Se aikuinen tosin vaihtoi Mellin ratsastajan kanssa, joten... :D
Jeps, siinä sitten se :D

Vastaus:

ÄÄKKKKKKKKK!
Mistä tätä tekstiä revit??
Ja se Wanda... Taas karkuteillä...
Ja Melliä saa potkaista todellakin että lähtee äkkipysähdylsestä laukkaan. Onneksi allasi ei hevosjahdissa ollut Fire.
Ja saat taas kerran 1000v€

Nimi: Anzkuli
Kotisivut: http://www.siittolacrystal.webs.com/

23.11.2010 18:00
Kävelin tänään - pakkasella - tallille johtavaa tietä. Nenäni oli aivan jäässä ja samoin sormeni ja varpaani. Liukastuin. Lensin nenälleni, ja joku ohikulkija tirskahti minulle. Muutenkin niin huono olo jo siitä, että oli niin kylmä. Raahauduin loppujen lopuksi tallille ja kävelin suoraan Wandan karsinalle (nyt jopa muistin, missä oli :D). Sanoin Wandalle heipat ja suljin oven. Istahdin Wandan karsinan nurkkaan ja murjotin hetken aikaa, ennen kuin muistinkaan, miksi tänne olin oikeasti tullutkaan. Niin, hoitamaan tätä niin upeaa friisiläistammaa. Joten, annoin anteeksi tälle ohikulkijalle (ainakin tältä erää. Jos hän vielä tulee ja nauraa minulle, niin... Juu, en sanokkaan siitä enää yhtään mitään...). Lämmittelin tosin ensin Wandan kanssa kohmeisia käsiäni. Halasin tätä ihastuttavaa tammaa ja työnsin sormeni samalla sen harjanjuureen. Wanda ei pistänyt pahaksensa, ja siinä sitä oltiin muutama minuutti. Mutta sitten menin vaihtamaan vaatteet lämpimämpiin. Olin saanut vanhemmiltani kyydin vain puoleen matkaan, mutta luulin, että he olisivat tuoneet minut tallille asti. Hain harjat ja suuntasin kulkuni - nyt lämpimänä - Wandan karsinalle.
Harjasin Wandan hiljaisuudessa, ketään ei ollut tallissa. Nautin sen seurasta, ja näköjään Wanda nautti minunkin seurastani, etenkin, kun minulla oli harja kädessä. Otin vielä Wandan kaviot ja harjasin pään pehmeällä harjalla.
Vein harjat takaisin varustehuoneeseen ja vaihdoin ne satulaan ja suitsiin, sekä pinteleihin, koska vieläkään en ollut saanut varmuutta, miten olisi näiden suojien kanssa pitänyt toimia. No, käärin ensin Wandalle pintelit jalkoihin, se oli kaikkei "kivuttomin" varuste. Sitten satula, ja viimeiseksi suitset. Satulavyötä kiristäessäni luimi ensin, mutta sitten, kun tajusi, mitä teen, ja mihin se itse pääsee, olikin korvat hörössä. Tammalle varmaan laitetaan ensin suitset ja sitten vasta satula. Mutta kuolaimet otti hienosti suuhunsa ja sain suitset nopeasti tamman päälle. Ja sitten ei kun kypärän päähän tunkeminen ja kaikkien varusteiden tarkistus. Oli kunnossa. Hyvä. Talutin Wandan maneesiin.
Nousin sen selkään, ja tajusin heti, millaisen virheen olin tehnyt ottaessani sille satulan. Joten, laskeuduin selästä ja otin satulan pois. Ratsastaisin ilman satulaa... (jatkuu...)

Vastaus:

Hauskaa, "murjotin siellä hetken aikaa". Niin, tietysti, tekee kyllä toisinaan mieli murjottaa koulussa kun on kylmä mutta ei kaulahuivia. Ja joo, pitäis varmaan vastata vihdoin apuohja ja suoja kysymykseen. Joo, pintelit tammalle tulee kouluun, esteille suojat etusiin, maastoesteille suojiin lisäksi toppaukset. Ei häntäremmiä. Korvahuppu vain ärsyttää tamma. Y-rintaremmiä voi käyttää martingaalin kanssa. Mutta ei sellaista toisenlaista rintaremmiä missään nimessä! Kankikuolaimia tamman suuhun ei vielä ole uskallettu tunkea mutta sekin päivä tulee kun Wanda päähän alitetaan kankisuitset. Siis lyhyesti: Esteille = Martingaali, suojat etusiin, Maastoesteille = suojat etusiin (toppauksilla), Kouluratsastukseen = Pintelit, tulevaisuudessa kankisuitset kun saadaan tarpeeksi koulutettua. Matkaratsastukseen = Suojat etusiin ja takasiin. Vikellykseen = Normaalit vikellysvarusteet Laukkaratsastukseen = Normaalit varusteet joita käytetään kiitolaukkakisoissa Westerniin = Normaalit lännenvrausteet. Joo, eihän Wandaa westernissä käytäte mutta kumminkin. Rahat: 70v€


Get your own Chat Box! Go Large!

©2018 Riimunnaru - suntuubi.com